Filosofia ja kirjallisuus onnellisuuden lähteenä
Filosofit ovat jo vuosituhansien ajan yrittäneet selvittää, mitä on onnellisuus ja miten voidaan saavuttaa mahdollisimman kattavasti hyvinvointia ja onnellisuutta. Tässä artikkelissa esitellään muutamia teoksia, joita voi lukea saadakseen hyvän käsityksen onnesta ja hyvinvoinnista ja niiden saavuttamisesta. Kannattaa myös pitää mielessä, että lukeminen ja kirjallisuuteen tutustuminen itsessään lisäävät hyvinvointia ja lukemisella on monia eri terveysvaikutuksia, joten kirjallisuus itsessään on hyvä keino lisätä omaa hyvinvointiaan.
Antiikin filosofia ja onnellisuus
Lähes jokainen antiikin tunnettu filosofia käsitteli jossain määrin onnellisuutta, elämän tarkoitusta ja hyvää elämää teoksissaan, joten olisi mahdotonta käydä niitä kaikkia läpi tässä tekstissä. Muutamia tiivistettyjä tähän päivään eläneitä kohtia voidaan kuitenkin esitellä, jotta aiheesta saisi hyvän yleiskäsityksen.
Platon pohti onnellisuutta muun muassa teoksessaan Valtio ja tuli tulokseen, että onnellisuus on moraaliopin noudattamista ja kardinaalihyveiden mukaan elämistä. Nämä hyveet toimivat ihmisyyden perusteena ja niihin kuuluvat viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja rohkeus. Hyveet määritteli Platonin oppipoika Aristoteles. Platon pohti myös sosiaalista hyvinvointia ja onnellisuutta Valtio-teoksessaan ja tuli muun muassa tulokseen, että vain oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ihmiset voivat todella olla onnellisia ja hyvinvoivia.
Aristoteles nosti onnellisuuden ja hyvinvoinnin yhteydessä esiin käsitteen eudaimonia, joka kääntyi myöhemmin onnellisuusopiksi. Se on suuntaus, jonka mukaan ihmisen perimmäinen päämäärä on pyrkiä kohti onnellisuutta.
Onneen on pyritty myös monilla muilla antiikin filosofian keinoilla, kuten esimerkiksi stoalaisuudella, jolla pyritään mielenrauhaan tunteiden hillinnän kautta ja epikureanismilla, joka korostaa pelottomuutta ruumiillista kipua kohtaan, askeettisuutta ja politiikan välttelyä.
Modernin ajan filosofisia näkemyksiä
Individualistinen näkemys onneen alkoi korostua modernin ajan alusta alkaen esimerkiksi Michael de Montagne kirjoitti 1500-luvulla onnellisuuden olevan subjektiivinen mielentila, joka vaihtele suuresti yksilöiden välillä.
Utilitarismin kehittäjä Jeremy Bentham puolestaan totesi noin 200 vuotta myöhemmin onnellisuuden olevan nautinnon kokemuksen ja kivun puutoksen yhdistelmä. Hänen mukaansa myös teot, jotka eivät tuota suurta onnea, ovat moraalisesti väärin. Taustalla saattoi mahdollisesti olla ajatus, että ihminen toimii valintatilanteessa aina moraalisesti oikein.
Onnellisuuden ja hyvinvoinnin perusajatus on säilynyt samana
Kuten jo antiikin filosofien teksteistä voi huomata, on onnellisuus ja hyvinvointi yhdistetty jo varhain ja perusajatus on säilynyt hyvinkin samanlaisen nykypäivään asti, vaikka ajat ovatkin muuttuneet ja asenteet toki niiden mukana.
Kirjoja ja teoksia onnellisuudesta ja hyvinvoinnista
Onnellisuudesta ja hyvinvoinnista on kirjoitettu lukemattomia kirjoja niin filosofian kuin vain yleisten elämänohjeiden kannalta. Listasta löytyy muutamia teoksia, joita kannattaa lukea saadakseen yleiskäsityksen, siitä miltä kaikilta eri kannoilta onnellista elämää voi todella pohtia ja kuinka monia eri näkökulmia asiaan on.
- Platon: Valtio
- Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka
- Martin Heidegger: Oleminen ja aika
- Dalai-Lama: Onnellisuuden taito
- Brené Brown: Epätäydellisyyden lahjat
- Immanuel Kant: Moraalin metafysiikan perustus
- Miia Huitti: Stressikupla
- Friedrich Nietzsche: Näin puhui Zarathustra
- Ilkka Koppelomäki: Saa mitä haluat